Korea–Nordic Connection 2017–18 oli Pohjoismaiden ja Korean välinen yhteistyö- ja verkostoitumishanke, johon valittiin lapsille ja nuorille suunnatun esittävän taiteen parissa työskenteleviä ihmisiä. Siihen osallistui kahdeksan pohjoismaalaista ja seitsemän korealaista taiteilijaa.
Ensimmäinen yhteinen tapaaminen hankkeen tiimoilta oli marraskuussa 2017 Oslossa Showbox-festivaalin yhteydessä. Siellä tapasimme suuren osan kanssa ensimmäistä kertaa. Olin itse käymässä PAMS-messuilla Soulissa kuukautta aiemmin ja satuin siellä tapaamaan jo osan pohjoismaisista osallistujista, varsinaisesti kuitenkaan tietämättä mitä tulevaisuus kyseisen hankkeen osalta tuo tullessaan. Oslossa meillä oli yhdessä työpajoja, joiden kautta tutustuimme toisiimme ja keskustelimme lapsille ja nuorille suunnatun esittävän taiteen tilasta ja rahoituksesta kotimaissamme. Lisäksi kävimme kuulemassa seminaareja ja katsomassa esityksiä. Hyvin nopeasti kävi ilmi, että nykysirkus on vielä todella lapsenkengissä Koreassa ja sitä tukevia tai edistäviä tahoja on vähän ja ne ovat pieniä. Sirkus nivotaan useimmiten katutaidefestivaalien – joita Koreassa on kyllä aika paljon – ohjelmistoon katuesiintymisten muodossa ja sirkustaitoja saatetaan käyttää nykyteatteri- tai nykytanssiesityksissä, mutta itsenäinen nykysirkus ei ole vielä saanut kunnollista jalansijaa.
Oslossa henkilökohtaisesti tärkein kohtaaminen minulle oli Pubit Yun -niminen miimikkotyttö Koreasta, joka oli etsimässä mielenkiintoisia yhteistyötahoja kyseisen hankkeen kautta. Kovan kielimuurin kanssa painittuamme löysimme kuitenkin monia yhteisiä mielenkiinnonkohteita elekieltä ja Google translatoria käyttämällä. Nyt olemmekin luomassa ”An nyong” -nimistä esitystä, jota varten järjestimme harjoitusaikaa ja promokuvaussession Soulin Korea–Nordic Connection -matkan yhteyteen.
Toinen yhteinen tapaaminen koko porukalla oli järjestetty Assitej:n Summer-festivaalin yhteyteen Soulissa Koreassa heinäkuussa 2018. Soulissa vierailimme monissa teattereissa tutustuen heidän toimintaansa, kuulimme korealaisen lapsille suunnatun esitystaiteen historiasta ja nykypäivästä sekä pohjoismaisista koulukiertuejärjestelmistä. Seminaareista opin, että rahoituksessa oli ainakin suuria eroja. Esimerkiksi, Koreassa rahoitetaan lähes pelkästään esitysten kiertueita, mutta ei uusien esitysten tekemistä. Opin myös, että kulttuurien välinen yhteistyö voi olla erittäin hedelmällistä, mutta samalla haastavaa ja vaatii usein enemmän aikaa toimiakseen. Tulkki voisi olla monissa tapauksissa erittäin hyvä ja auttava lisä työryhmiin, ettei kenellekään jää sellainen olo, ettei saa asiaansa ymmärretyksi.
”An nyong” -projektimme katuesitysversio valmistuu toivon mukaan kesäksi 2019 ja pidempi teatteriversio 2020–21. Itse siis löysin hankkeen kautta mukavan yhteistyöprojektin Korean ja Suomen välillä, sekä sain muutamia kontakteja, joiden kautta voisi olla mahdollista viedä suomalaista nykysirkusta Koreaan. Samalla sain myös paljon hyviä suhteita muihin pohjoismaalaisiin toimijoihin ja monia uusia ystäviä.
Korea–Nordic Connection hankkeen yhteistyökumppanit 2017–18 olivat Korea Arts Management Service, Assitej Korea, Suomen Assitej, Sirkuksen Tiedotuskeskus, Tanssin Tiedotuskeskus, Swedish Arts Council, Assitej Sweden, Performing Arts Hub Norway, Scenekunstbruket, Danish Agency for Culture and Palaces ja Teatercentrum. Lisätietoa hankkeesta löytyy täältä.